Kuntotarkastuksen sisältö ja eteneminen käytännössä. Mitä kuntotarkastus sisältää ja mitä tarkastuksella tehdään
Kuntotarkastus asuntokauppaa varten tehdään Ympäristöministeriön johdolla tehdyn Yhteisen Toimintamallin (YTM) mukaan. Ohjeistukseen on tehty Tilaajanohje (KH 90-00393) ja Suoritusohje (KH 90-00394). Ohjekorteissa määritellään tarkastuksen tavoitteet, sisältö, laajuus, tarkastuksessa tehtävät mittaukset, raportointi ja kuntotarkastajan vastuu. Lisäksi opastetaan tarkastuksen sopimisesta ja selvitetään tarkastukseen liittyviä epävarmuustekijöitä.
Kuntotarkastus kestää tyypillisesti 2…4 tuntia, luonnollisesti riippuen kohteen monimuotoisuudesta, rakenteista ja iästä.
Tarkastus alkaa kohteen omistajien haastattelulla, jossa selvitellään kohteen historiaa, sen rakenteita ja mm. tehtyjä saneerauksia. Käytössämme on TALOVISIO-palvelu (www.talovisio.fi), jonka avulla omistaja voi etukäteen rauhassa kertoa kohteen tietoja. TALOVISIO-palvelu jää veloituksetta kaupan jälkeen ostajien käyttöön sähköisenä huoltokirjana. Alkuhaastatteluun kuuluu myös kohteen piirustusten ja muiden asiakirjojen läpikäynti.
Tarkastuskierroksella tarkastetaan kaikki tilat, joihin on pääsy työturvallisuus huomioiden. Rakennuksen sisätilat, mahdolliset ryömintätilat, yläpohjatilat sekä rakennuksen ulkopuoli tarkastetaan. Kierroksen aikana tarkastaja kertoo havainnoistaan ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä.
Alkuhaastattelussa tai tarkastuskierrokselle havaittuihin riskirakenteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tarkastuksen aikana tehdään myös pienimuotoisia rakenneavauksia riskirakenteisiin, jos se vaan on mahdollista ja omistaja antaa ehdotettuihin toimenpiteisiin luvan. Laajemmat lisätutkimukset tehdään erillisellä sopimuksella ja yleensä eri käynnillä.
Tarkastuksen lopuksi käydään yhteenvetona läpi tärkeimmät havainnot ja niiden merkitys.
